Opas defisalkun suunnitteluun ja rakentamiseen

Sijoittajalle on defissä tarjolla monta erilaista tapaa rakentaa sijoitussalkku. Ehkä eräs olennaisimista tekijöistä, joka on mielestäni syytä mainita, on ero sijoittamisen ja spekuloinnin välillä.

Perinteisemmässä treidauksessa on kyse voittojen hakemisesta tietyn tokenin hintamuutosten kautta, joko shorttaamalla eli lyhyeksi myymällä tai vivuttamalla jotain tiettyä tokenia. Treidausta voi tehdä lyhyen aikavälin skalpaamisesta pitkän aikavälien trendien mukaan treidaamiseen.

Defissä on taas kyse hajautetusta rahoitusjärjestelmästä, joka mahdollistaa treidauksen sijaan erilaisten rahoitusinstrumenttien ja -palveluiden käyttämisen tuottojen tekemiseen.

Tuottoa voi hakea joko sijoittamalla projektien pitkäaikaiseen menestymiseen ja arvon kasvattamiseen samaan tapaan kuin perinteisessä osakesijoittamisessa, kassavirran ja passiivisen tulon kautta, optioita ja muita johdannaistuotteita hyödyntämällä, tai vaikkapa vivuttamalla käyttäen lainapalveluita. Tämän lisäksi on muita teknisempiä tapoja saada tuottoa, kuten arbitraasikauppa bottien avulla tai automaattiset / strukturoidut tuotteet.

Tämä oppaan tavoitteena ei ole kertoa miten sinun kannattaa sijoittaa varasi, vaan tarjota muutamia malleja ja esimerkkejä siitä miten omaa salkkua voi lähteä rakentamaan. Kaikki riippuu loppujen lopuksi sinun omasta tilanteestasi ja mitä tavoittelet. Kukaan ulkopuolinen ei voi tämän johdosta sanoa miten kannattaa sijoittaa tai tarjota sijoitusvinkkejä.

Sisältö:

1. Sijoitussalkun rakentamiseen vaikutavia tekijöitä
2. Sijoitusstrategia: riskin mukaan
3. Sijoitusstrategia: passiivinen tulo
4. Sijoitusstrategia: salkun koon mukaan
5. 4 strategiaa voittojen ottamiseen

Sijoitussalkun rakentamiseen ja suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä

Yksinkertaisen sijoitusoppaan tekeminen on hyvin vaikeaa monesta eri syystä. Jokaisen sijoittajan tilanne on uniikki ja tätä kautta sijoitussalkun valintaan ja sen strategiaan liittyy monia eri osa-alueita, joita jokaisen sijoittajan olisi hyvä miettiä. Käyn läpi seuraavaksi muutamia näistä.

Suosittelen, että otat itsellesi paperia ja kynän tai hahmottelet näitä asioita vaikkapa Exceliin. On erittäin tärkeää tehdä sijoitusstrategia ennen varsinaisia sijoituspäätöksiä.

Strategia ja valmis suunnitelma auttaa sinua toimimaan oikein erilaisissa markkinatilanteissa ja muistuttaa sinua tavoitteista joihin olet sitoutunut pitkällä aikavälillä.

1. Sijoitusaikataulu

Perinteisessä sijoittamisessa on käytetty nyrkkisääntöä sijoituksen riskistä suhteessa omaan sijoitusaikatauluun eli koska mahdollisesti tarvitsee takaisin sijoittamiaan rahoja. Osakesijoittamisessa tyypillisesti suositellaan n. 5-10 vuoden sijoitusaikataulua, koska osakemarkkinat kulkevat läpi karhu- ja härkämarkkinoiden tässä syklissä. Mikäli rahojaan tarvitsee aiemmin, on sijoittajalle tyypillisesti suositeltu joukkovelkakirjamarkkinoita ja valtion lainoja, joiden hintaheilahtelu on pienempää, jolloin on myös todennäköisempää, että sijoittajan ei tarvitse nostaa varojaan tappiolla ulos.

Kiteytettynä tämä siis tarkoittaa, että mitä suurempi on potentiaalisen sijoituskohteen volatiliteetti eli hintavaihtelu, sen pidemmäksi aikaa tulee sijoittajan pystyä tarvittaessa sitoutumaan kohteeseen. Kuten kaikki blogin lukijat varmasti tietävät, on kryptomarkkinoiden volatiliteetti varmasti kaikkien globaalien pääomamarkkinoiden suurinta. Toisaalta tähän asti kryptomarkkinoiden sykli on seurannut pitkälti Bitcoinin emissioiden puoliintumisaikaa eli kryptomarkkinat ovat kiertäneet noin neljän vuoden sykleissä.

Itse uskon, että tämä sykli tulee muuttumaan tulevaisuudessa, kun kryptovaluutat eriytyvät enemmän toisistaan ja Bitcoinin hintavaihteluiden ja puoliintumisaikojen merkitys tulee olemaan vähäisempi.

Defisijoittajan näkökulmasta oma sijoitusaikataulu vaikuttaa siihen mikä osuus kaikista sijoituksista kannattaa ylipäätänsä pitää volatiileilla ja riskipitoisilla kryptomarkkinoilla ja mikä sen ulkopuolella. Mitä volatiilimpi sijoituskohde on, sen pidempään sijoittaja voi joutua odottamaan sijoituksen tuottoa, ja sama tietysti toisinpän.

Kryptomarkkinoiden sisällä taas lyhyen aikavälin sijoittajan kannattaa todennäköisesti pitää isompi osa varoistaa hintavaihtelultaan pienemissä kolikoissa ja stable coineissa. Mutta koska näihinkin sisältyy useita päällekkäisiä riskejä, on myös niiden sisällä tapahtuva hajautus hyvin tärkeää.

2. Muut sijoitukset eli kryptojen osuus salkusta.

Kryptomarkkinat ovat eräs isoimman riskin pääomamarkkinoista tällä hetkellä. Se tarkoittaa, että sijoittaja voi menettää koko sijoittamansa pääoman huonoissa sijoituksissa. Toisin kuin perinteissä osakesijoitusmarkkinassa, kryptomarkkinassa on normaalin hinnan muodostuksen ja sillä spekuloinnin lisäksi lukuisia muitakin riskejä, jotka liittyvät vaikkapa käytettyyn lohkoketjuun ja sen turvallisuuteen, älysopimuksiin, tiimiin, jne.

EDIT 2023: tosin tämän hetkisessä markkinatilanteessa, kryptovaluutat alkavat tarjota yhä realistisempaa vaihtoehtoa perinteisten riskimarkkinoiden rinnalle. Ensimmäistä kertaa bitcoinia ja muita kryptovaluuttoja aletaan tarkastelemaan sijoitusinstrumenttinä, joka on irrallinen keskusjohtoisesti ohjattujen talouksien päätöksenteosta, kuten vaikkapa keskuspankin ohjauskoroista ja inflaatiosta.

Näiden epävarmuuksien ja riskien johdosta harvan sijoittajan kannattaa pitää koko sijoitusomaisuuttaan kryptomarkkinalla ellei tosiaan tiedä mitä on tekemässä ja omaa vahvaa kokemusta kryptomarkkinoille sijoittamisesta.

Riippuen omasta riskin sietokyvystä, sijoitusaikataulusta ja teknisestä ymmärryksestä, osa sijoituksista kannattaa varmasti pitää turvallisimmissa kohteisssa. Tämä tarkoittaa oman defisalkun näkulmasta sitä, että mikäli defisalkun osuus on suhteellisen pieni koko muusta sijoitussalkusta ja sijoitusaika on pitkä, voi sijoittaja ottaa isoakin riskiä sijoitustensa suhteen verrattuna sijoittajaan, jolla on isompi osuus kaikesta omaisuudestaan kryptoissa.

3. Tuottotavoitteeet

Eri sijoituskohteilla on hyvin erilaisia tuotto-odotuksia, ja kryptoissa ne ovat korkeimmillaan. Defipalveluiden korkea tuotot ovat tuoneet markkinoille myös paljon peliongelmista ja huonoista sijoituspäätöksistä kärsiviä sijoittajia, jotka eivät käytä defin tarjoamia tuotteita pitkäaikaisiin ja tuottoisiin sijoituksiin, vaan lähinnä uhkapelaamiseen.

On tärkeää, että pohdit tätä asiaa myös oman defisijoittamisen näkökulmasta. Pitkän aikavälin vaurastuminen ei tapahdu muutamassa kuukaudessa tai vuodessa. Ei kannata liikaa kiinnittää huomiota yksittäisiin kryptomiljonaareihin, jotka ovat sattuneet vain olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Heitä vastaan on kymmeniä tuhansia sijoittajia, jotka ovat hassanneet kaikki säästönsä kaiken näköisiin koirakolikoihin ja huijauksiin. Pyri siis olemaan realistinen myös omien tuottotavoitteiden suhteen.

Pitkäaikaisessa vaurastumisessa ja siihen liittyvissä tuottotavoitteissa eräs kaikista tärkein ymmärrettävä asia on korkoa korolle efekti. Koska ihmiset harvoin kohtaavat arkielämässään exponentiaalista kasvua, jota korkoa korolle edustaa, meidän on vaikea hahmottaa kuinka iso vaikutus pienellä asialla voi olla pitkällä aikavälillä.

Korkoa korolle efektin vaikutusta ja tuottovaatimuksia pystyy helposti testaamaan APY-laskimien avulla. Tässä eräs esimerkki: https://www.omnicalculator.com/finance/apy.

Tähän asti Bitcoinin keskimääräinen vuosituotto on ollut n. 94 % vuodessa (mukana siis rankasti miinusmerkkisiä ja positiivisia vuosia). Jos ajatellaan, että erittäin kokenut ja osaava defisijoittaja pystyy aikaan saamaan 100 000 euron salkulle vastaavan tuoton 10 vuoden ajan, on hänellä kasassa vuosikymmenen päästä 1,1 MILJARDIA. Kuka tahansa voi tästä päätellä, että tälläisiin vuosituottoihin on mahdotonta päästä defissäkään pitkällä aikavälillä. Warren Buffetin eli kaikkien aikojen menestyneimmän sijoittajan vuosikymmenten keskimääräinen vuosituotto on ollut yli 20 %. Tämä auttaa näkemää miksi defifarmien 20-50 % tuotot eivät ole pitkällä aikavälillä kestävällä tasolla.

Tästä päästänkin vihdoinkin sinun defisalkkusi vuosituottoihin ja tavoitteisiin.

Kun rakennat ja suunnittelet omaa salkkuasi, kannattaa miettiä minkälaisia lyhyen (1-3 v) ja pitkän aikavälin (5-10 v.) tuottotavoitteita sille haluat. Kannattaa hyödyntää myös erilaisia sijoituslaskureitta, joilla voi tarkistaa minkälaisia tuottoja tarvitaan tietyn loppupääoman saavuttamiseen.

Kevyen nyrkkisääntönä voisin sanoa, että 10 % vuosituotto on suhtellisen helppo saada tällä hetkellä defissä, 20-40 % tuotto vaatii jo aktiviista sijoitusten managerointia ja seurantaa, ja mikäli tavoittelee salkulleen yli 50 % vuosituottoa pitää ottaa jo huomattavasti isompaa riskiä ja mahdollisesti hyödyntää velkavipua sijoituksissaan. Toki samaan hengenvetoon täytyy sanoa, että “nousuvesi nostaa kaikkia veneitä” eli mikäli koko kryptomarkkina lähtee aggressiiviseen kasvuun ja uuteen härkämarkkinaan, voi vuosituotot olla melkeinpä missä tahansa farmissa ja kolikossa yli 100 %.

On tärkeää, että et kuvittele näiden tuottojen jatkuvan ikuisesti. Älä ainakaan ala suunnittelemaan ja rakentamaan omaa elämää niiden varaan. Pahimmillaan menetät merkittävän osan tuotoista ja pääomasta seuraavassa laskumarkkinassa.

4. Kassavirta / tulot

Itselleni defin eräs paras puoli on kryptovaluuttojen arvon nousun sijaan tasaisin ja jatkuva passiivinen tulo mitä niistä voi saada.

Minua itseäni ei oman sijoitussalkun näkökulmasta niinkään kiinnosta kuinka paljon varsinainen pääoma heiluu päivittäiseltä arvoltaa, vaan miten turvallinen ja tasainen on salkun tarjoama tulovirta. Tarkastalen myös oman salkun tuottotavoitteita tämän kassavirran ja passiivisen tulon näkökulmasta.

Olen tähän asti pyrkinyt pitämään oman salkun passiivisen tulon n. 20-30 % APR-tuottojen tasolla, joka on siis osakesijoituksiin nähden poikkeuksellisen kova tulos. 100 000 euron salkulla tämä tarkoittaa n. 2 000 €:n kuukausituloja passiivisesti ja päivittäin maksettuna.

Samoin kuin tuottotavoitteisiin, vaikuttaa myös tähän passiiviseen tuloon samat säännöt riskin ja tavoitteiden suhteen. Mitä korkeampaa passiivista tuloa tavoittelet, sen suurempaa riskiä joudut ottamaan. Samoin hajautuksella on passiivisen tulon näkökulmasta iso merkitys, koska yksittäisen tulolähteen kassavirta saattaa loppua kokonaan.

Voit miettiä oman defisalkun näkökulmasta tavoitteita myös toisesta suunnasta: minkä kokoinen passiivisen tulon kuukausittainen virta olisi sinulle tärkeä ja mitä tavoittelet?

Jos ajattelen esimerkinomaisesti vaikkapa, että haluaisit käyttää defisalkun passiivista tuloa maksamaan asunnon sähkölaskun, sanotaan vaikkapa 150 €/kk. Tämä tarkoittaa, että vuodessa defisalkun pitäisi tuottaa noin 1800–2000 €. Pääset tästä tarvittavaan pääomaan miettimällä minkälaista tuottoa tavoittelet. 10 % keskimääräisellä tuotolla tämä tarkoittaa 18 000 – 20 000 €:n salkkua ja 30 % tuotolla vain 6 000 – 7 000 €:n salkkua. Kuten näet, pienelläkin salkulla pääsee passiivisen tulon lähteisiin, jolla voi olla jo merkitystä oman elämän näkökulmasta. Mutta kuten sanoin, defi- ja kryptomarkkina sisältää runsaasti riskiä, joten älä suunnittele liikaa elämääsi sen varaan.

5. Hajautus

Hyvä perinteisen sijoittamisen nyrkkisääntö on: “varallisuus tehdään keskittämällä, mutta siitä huolehditaan hajauttamalla”.

Tämä tarkoittaa käytännössä defisalkun suunnittelun näkökulmasta sitä, että mikäli olet sijoitusurasi alkuvaiheessa, salkkusi koko on pieni ja sijoitusaikataulusi on pitkä, voit tällöin tavoitella suurempia tuottoja keskittämällä defisalkkusi sijoituksia. Toki keskittämisen riskinä on pääoman menettäminen huonoissa sijoituksissa eli oman salkun kannalta täytyy löytää tasapaino liiallisen hajauttamisen ja keskittämisen välillä.

Esimerkiksi mikäli oma defin sijoitussalkku on kooltaan vaikkapa 5 000 €, pystyy 20 % keskimääräisellä vuosituotolla kasvattamaan salkkunsa 13 000 euroon viiden vuoden aikana. Tämäkin raha on varmasti monelle merkityksellinen, mutta sillä ei vielä irrottauduta työelämästä viettämään vapaaherran elämää.  

Mikäli taas sama sijoittaja ottaa huomattavasti isompaa riskiä ja saa sijoitukselleen 70 % keskimääräisen vuosituoton, on viiden vuoden päästä kasassa jo 165 000 €. Toki minun täytyy taas korostaa, että näin korkeiden tuottojen ja keskittämisen riskinä on myös menettää koko 5000 euron alkupääoma. Mutta jos tämän saman pääoman hajauttaa 2-3 korkean riskin tuotteeseen, jotka toimivat eri lohkoketjuissa, perustuvat eri mekaniikkaan ja niillä on eri käyttäjäkunta, koko pääoman menettämisen riski luonnollisesti pienenee.

Hajautusta voi tehdä kryptomarkkinoilla monella eri tavalla.

Teknistä ja älysopimusriskiä voi hajauttaa eri defipalveluiden välillä, ja saman aikaisesti pitää sijoituksensa kuitenkin samassa kryptovaluutassa. Tämä on mielestäni osaltaan eräs defisijoittamisen vahvuuksista. Perinteisessä sijoittamisessa kun ei ole mahdollista ostaa eri versioita Applen osakkeesta.

Hajautus kannattaa miettiä myös lohkoketjutasolla. Turvallisiin vaihtoehto on pitää sijoituksensa Ethereumin pääketjussa, mutta sen riski on kalliit kaasumaksut ruuhkaisena aikana ja nousumarkkinassa.

Vaihtoehtona voi pitää Ethereumin skaalausvaihtoehtoja, kuten Optimism:ia ja Arbitrumia, mutta niissä on omia teknologisia riskejä, koska ne ovat Ethereumiin nähden nuorempia ratkaisuja ja niitä ei ole testattu vielä samaan tapaan kaikissa eri markkinatilanteissa.

Lohkoketjujen välistä taistelua vastaan voi myös suojautua pitämällä osan varoistaan vaihtoehtoisissa lohkoketjuissa, kuten vaikkapa Avalanchessa, Cosmoksessa, Solanassa, Fantomissa tai muissa ns. alternative L1:ssä. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan syvennytä niiihin.

6. Impermanent loss ja likviditeetti

Defisijoittajalla on pohdittavanaan myös eräs ongelma, johon perinteinen osakesijoittaja ei urallaan törmää, nimittäin ns. impermanent loss. Tämä IL-riski liittyy lähinnä hajautettujen pörssien AMM (automated market maker) likviditeettipoolien hintariskiin.

Dexit houkuttelevat sijoittajia tarjoamaan tätä likviditeettiä kahdelle eri tokenille antamalla kaikille pooliin sijoittaneille likviditeettipalkkioita. Usein nämä palkkiot maksetaan defiprojektin omana tokenina, jonka arvo usein romahtaa, koska sijoittajat myyvät sen heti pois palkkion maksamisen jälkeen.

Kun sijoittaja sijoittaa esimerkiksi ETH-USDC -pooliin, hän laittaa siihen dollarimääräisesti saman määrän Etheriä ja USDC:tä eli 50/50-suhteessa. Pooli ja siinä toimivat botit pitävät tämän suhteen jatkuvasti ennallaan. Mikäli Etherin hinta esimerkiksi kaksinkertaistuu, tällöin sijoittajan pooliin sijoittamia Ethereitä myydään USDC:ksi eli ETH:n määrä pienenee ja USDC:n kasvaa. Tällöin sijoittaja altistuu “realisoimattomalle tappiolle” eli impermanent lossille. Sijoittaja olisi näet tienannut enemmän mikäli olisi pitänyt sijoituksensa lompakossa ETH + USDC -tokeneina. Tätä efektiä voi testata IL-laskimien avulla, josta tässä yksi esimerkki: https://dailydefi.org/tools/impermanent-loss-calculator/

Defisalkun näkökulmasta sijoittajan täytyy siis miettiä mikä on potentiaalinen hintavaihtelu pooliin sijoittamien tokeneiden välillä, ja saako sijoittaja tätä korkeampaa tuottoa defifarmin palkkioiden kautta. Esimerkiksi Etherin hinta on vuodessa tippunut n. -40 %. ETH-USDC -poolissa impermanent loss olisi ollut vuoden aikana tällöin noin 3.51 % eli poolin tarjoaman tuoton pitää olla tätä korkeampi.

Impermanent loss:ia vastaan voi taistella monella eri tavalla, ja niistä varmasti helpoin on sijoittaa varansa joko pooleihin, joissa ei ole juurikaan IL:ää tai single side staking -pooleihin. Esimerkiksi stable coin -pooleissa ei tyypillisesti ole juurikaan IL:ää, koska molempien assettien arvot seuraavat toisiaan, samoin kuin vaikkapa wETH-stETH -poolissa (stETH on Proof of stake -palveluun sijoitettu Ether).

Sijoittajan täytyy myös ottaa huomioon eri projektien ja niiden tokeneiden likviditeetti. Varsinkin pienemmissä projekteissa saattaa olla vain pari poolia, joiden kautta kyseistä tokenia voi vaihtaa. Mikäli niissä on alle miljoonan dollarin llikviditeetti, on iso riski, että omasta sijoituksestaan ei pääse pois mikäli projektin arvo romahtaa.

7. Aika

Omaan sijoitussalkkuun ja sen koostumukseen vaikuttaa myös käytettävissä oleva aika. Mikäli et jaksa tai pysty seuraamaan eri projekteja ja niiden tilannetta aktiivisesti, kannattaa omat sijoitukset allokoida niin, että pystyy nukkumaan yöunensa rauhassa.

Defissä tapahtuu jotain mielenkiintoista joka ikinen päivä. Uusia sijoitusmahdollisuuksia syntyy, projekteja hakkeroidaan, varoja siirrellään ja tuottoja muutetaan. Tämä on osaltaan syy miksi alunperin perustin Defi Suomen. Sivuston, uutiskirjeen ja yhteisön on tarkoitus tarjota tukea ja laadukasta suomenkielistä sisältöä näistä aiheista siten, että sijoittaja säästää omaa aikaansa ja hermojaan.

Riskin / volatiliteetin mukaan

Omaa defisalkkua ja sen sijoituksia voi lähteä suunnittelemaan sen mukaan kuinka suurta salkun arvon vaihtelua on valmis kestämään. Tälläisessä salkussa tasaista kassavirtaa merkityksellisempää on varsinaisten projektien luotettavuus ja kestävyys pitkällä aikavälillä. Alla olevat kategoriat ja niiden sisällöt on tarkoitettu siis vain esimerkiksi, ei missään tapauksessa neuvoksi sijoittaa kyseisiin tokeneihin tai projekteihin.