Opas defiprojektien analysointiin ja sijoitusmahdollisuuksien löytämiseen

Disclaimer: tämä artikkeli ei ole sijoitusneuvontaa eli mikään tässä artikkelissa mainittu kryptovaluutta ei ole kannustin ostaa sitä. Kryptovaluutat ovat korkean riskin sijoitustuotteita ja sinun tulee huolehtia itsenäisesti omista sijoituspäätöksistäsi.

Uusien defiprojektien löytäminen ei ole vaikeaa. Niitä tulee jatkuvasti lisää ja viettämällä pari tuntia aikaa Crypto-twitterin parissa, huomaa ettei oma aika tule millään riittämään hyvien projektien löytämiseen.

Tämän takia onkin tärkeää, että sinulla on käytössä omassa tutkimustyössäsi jonkinlainen framework, prosessi tai malli, jonka mukaan siivilöit projekteja ja validoit mihin kannattaa tutustua tarkemmin. Tämän oppaan tarkoitus on antaa sinulle ideoita ja ajatuksia oman prosessin ja toimintamallin rakentamiseen. Tätä opasta myös päivitetään säännöllisesti eli voit palata siihen hakemaan uusia ideoita myös myöhemmin.

Vaihe 1: Valitse mihin keskityt

Tällä hetkellä Coingeckossa on yhteensä 13 100 eri projektia ja niihin liittyvää tokenia. Näitä uusia projekteja tulee lisäksi kymmeniä ellei satoja lisää päivittäin. Osaltaan varmasti siksi, että uuden tokenin julkaisu vaikkapa Ethereum-pohjaiseen lohkoketjuun on suhteellisen simppeli projekti ja kryptoprojekteja on helppo "forkata" eli ottaa olemassa oleva avoin lähdekoodi ja muokata siitä uusi projekti.

Tuhansien eri projektien lisäksi defissä on monta eri lohkoketjua, joista jokaisella on oma toimintamekaniikkansa ja vahvuutensa. Tämän lisäksi erilaisten defiprotokollien välille on syntynyt omia itsenäisiä ekosysteemejään, kuten vaikkapa Curve Finanen ekosysteemi tai Arbitrumissa toimiva Dopexin ympärille rakentumassa oleva ekosysteemi. Kenelläkään ei siis riitä aika pysymään ajantasalla kaikesta mitä defissä tapahtuu ja tämän takia onkin tärkeää, että valitset mihin aiot keskittyä.

Muutamia ideoita, joihin voit keskittyä:

• Tietyt lohkoketjut: esimerkiksi vain Arbitrumin tai Fantomin projektien seuranta
• Tietyt defipalvelut: hajautetut pörssit (dex), lainapalvelut, johdannaistuotteet, pienen market capin palvelut vs. ison market capin blue chip -palvelut, stable coinit
• Ekosysteemit: Curven ja Convexin ekosysteemi, Dopexin ekosysteemi, Balancerin ekosysteem

Keskittymällä johonkin tiettyyn defin osa-alueeseen, voit alkaa hiljalleen rakentamaan intuitiivista näkemystä sen kehitykseen ja uusiin projekteihin. Ymmärtämällä tietyn osan toimintaa paremmin, pystyt myöhemmin nopeammin omaksumaan muita defin osa-alueita tai projekteja.

Itse suosittelisin keskittymään aluksi johonkin tiettyyn lohkoketjuun, koska se rajaa jo reippaasti tarjolla olevia uusia projekteja, mutta tarjoaa kuitenkin näkymän kaikkiin defin eri osa-alueisiin.

Defillama on kätevä tapa seurata tietyn lohkoketjun defiprojekteja. Tässä esimerkkinä Ethereumin layer 2 -lohkoketju nimeltä Arbitrum: https://defillama.com/chain/Arbitrum. Esimerkiksi sorttaamalla Defillaman listan TVL:n mukaan pienestä suurempaa, saat esille projektit joissa on vielä vähän sijoitettua rahaa ja ne ovat todennäköisesti vasta alkuvaiheessa.

Vaihe 2: Rakenna prosessi uusien projektien keräämiseen ja tiedon hallintaan

Uutta tietoa defin projekteista ja niiden kehityksestä tulee valtavasti päivittäin. Jokaisella projektilla on oma Telegram- tai Discord -ryhmä, jonne tulee projektitiimiläisiltä vinkkejä tulevista ominaisuuksista ja virallisia julkaisuja. Tämän lisäksi Twitterisssä jaetaan tuhansia ja tuhansia mielenkiintoisia näkökulmia ja ideoita joko uusiin tai olemassa oleviin projekteihin liittyen. Kaiken tämän lisäksi näitä näkemksiä tulee monelta eri taholta, ja voi olla vaikea hahmottaa kenen mielipiteeseen tulisi luottaa ja mikä on oikeasti faktaa, eikä vain pelkkää mielipidettä.

Defi Suomi yrittää omalta osaltaan auttaa tämän tiedon kahlaamisessa ja filteröinnissä siten, että sinun inboxiisi päätyy vain mielenkiintoista ja merkityksellistä tietoa. Mutta mekään emme pysty nappaamaan kaikkea kiinnostavaa jaettavaksi, joten on hyvä, että myös sinulla on selkeä prosessi, jonka avulla keräät uutta tietoa läpikäytäväksi.

Kun olet valinnut tietyn osa-alueen jonka projekteja alat seuraamaan, voit määrittää mistä eri lähteistä keräät uutisia ja muuta tietoa.

Itse esimerkiksi seuraan projektien telegram- ja discord -kanavia ja niiden julkistuksia. Tämän lisäksi olen tehnyt omat Twitter-listat eri osa-alueiden seurantaan. Luen myös Inoreader-nimisellä blogilukijalla mielenkiintoisten ja seurattavien blogien RSS-feediä. Näiden lisäksi kahlaan vielä Youtube-kanavia ja podcasteja läpi. Minulla on oma viikkotasoinen kansio muistiinpano-ohjelmistossa, jonne kerään aamuisin mielenkiintoiset sisällöt. Tämän jälkeen selaan ne läpi ja pidemmät näistä heitän Kindleen luettavaksi iltaisin ja lyhyemmät luen muutaman kahvikupposen ääressä. Mikäli näistä nousee esiin mielenkiintoisia ja potentiaalisia projekteja, joihin voisin investoida, otan ne erikseen läpikäytäväksi tarkemman, alla kuvatun filtterin mukaisesti.

Yllämainittu oli vain karkea esimerkki prosessista, joka toimii minun tapauksessani, ja luonnollisesti sinun on rakennettava sinulle sopiva versio.

Tärkeintä on, että:

• Sinulla on mielekkäät tiedonlähteet, jotta et kuluta aikaa turhan datan parissa
• Osaat valita nopeasti mielenkiintoiset sisällöt tarkempaa tutkimusta varten
• Ylläpidät jonkintasoista muistiinpanojärjestelmää, joka huolehtii asioiden lokeroinnista ja priorisoinnista. Näin aikasi säästyy tärkeimpään eli varsinaiseen tutkimustyöhön mielenkiintoisten projektien parissa.

Vaihe 3: Käytä kriteeristöä ja filtteröintiä (4 vaiheen opas projektien arviointiin)

Alla oleva framework on vain esimerkki-malli siitä mitä kaikkea voit lähteä tutkimaan uuden projektin tapauksessa. Eri osa-alueita on jokaisessa osiossa satoja, ja onkin tärkeää, että löydät sinulle tärkeät kysymykset selvitettäväksi.