Defi Suomi #070: Ajatuksia fixed income -markkinan bitcoinisaatiosta

Miksi Bitcoin ei tule korvaamaan joukkovelkakirjamarkkinoita

Moni on varmasti verkossa törmännyt erilaisiin infograafeihin globaalien rahoitusmarkkinoiden eri osa-alueiden koosta, kuten vaikkapa kiinteistösijoittamisen, joukkovelkakirjalainojen, kullan, hopean, jne.

Bitcoinisaatio tarkoittaa ennustettua ilmiötä, jossa bitcoinin sanotaan syövän pala kerrallaan kaikki rahoitusmarkkinoiden osa-alueet. Itse en tähän usko, ja kirjoitinkin alla olevan tekstin erääseen Telegram-ryhmään siihen liittyen. Esimerkkinä käytän joukkovelkakirjalainoja ja niiden globaalia markkinaa.

Fixed income eli joukkovelkakirjamarkkinat on nimensä mukaisesti kiinteää tuottoa tarjoava rahoitusinstrumentti. Sijoittaja voi ostaa $100:lla yhden bondin, joka tarjoaa hänelle $1 eli 1 % tuoton vuodessa. Alkuperäisen instrumentin eli bondin hinta voi vaihdella tämän jälkeen riippuen inflaatiosta ja kasvunäkymistä, mutta se $1 tulee tilille joka tapauksessa (tyypillisesti 2 kertaa vuodessa). Kun bondimarkkinat ovat kassavirran näkökulmasta ennustettavat (sekä ne ovat perinteisesti, vaikkakaan ei juuri tässä markkinaromahduksessa, hedganneet osakemarkkinoita vastaan) on niiden päälle on rakentunut juuri tuo valtavan kokoinen rahoitusmarkkina palvelemaam rahoituksen tarpeessa olevia ja sitä tarjoavia.

Vaikka bitcoinin volatiliteetti rauhoittuisi ja alentuisi sen market capin kasvun myötä, ei se mitenkään sopisi samaan käyttötarpeeseen kuin joukkovelkakirjalaina.

Vastaavasti rahoituksen hakijan näköulmasta, jos yritys haluaisi hakea markkinoilta rahoitusta toiminnalleen bitcoin-pohjaisella lainalla niin yrityksen sijoitetun pääoman (ROIC) tuotta pitäisi olla korkeampi kuin bitcoinin vuosituoton. Muussa tapauksessa rahoitus ei olisi taloudellisesti kannattavaa, koska lainaajan kannattaisi enemmin pitää varansa bitcoinissa. Tämä kyllä voisi olla ihan terve piirre joka ohjaisi rahoittamaan vain kannattavaa liiketoimintaa, mutta vaatisi, että bitcoinin vuosituotto asettuu "hiukan" alemmas kuin 100 %. Mutta kukaan ei haluaisi ottaa lainaa valuutassa, jonka arvo kasvaa nopeammin kuin yritystoiminta. Tälläisessä tilanteessa kaikki laina kannattaisi ottaa fiat-valuutassa, jolloin päädytään takaisin vanhaan markkinamalliin.

Ymmärrän kyllä hyvin kaikki argumentit ja skenaariot maailman bitcoinisaation puolesta. Ne ovat vain usein yksi puoli kolikosta ja jää huomiomatta se fakta, että jokaisella voimalla on aina vastavoima.

Uskon siihen, että Bitcoin-verkosto ja bitcoin-kolikko on rahoitusmaailman merkittävin innovaatio 5000–10000 vuoteen eli sitten varsinaisen rahan keksimisen. Aivan kuten sähkön keksimisen aikaan ei osattu kuvitella, että sitä hyödynnettäisiin parin sadan vuoden päästä katsomaan kuinka teini heiluttaa takapuoltaan puolialastomana TikTokissa, niin mekään emme ymmärrä kaikkia innovaatioita joita bitcoinin ja lohkoketjujen päälle tulee rakentumaan. MUTTA se ei mielestäni myöskään tarkoita sitä, että bitcoin syö automaattisesti koko maailman, kuten bitcoin-maxit tykkäävät uskoa. Se on mielestäni jossain määrin verrannollinen ajatukseen siitä, että internetin myötä KAIKKI inhimillinen toiminta digitalisoituu ja ihmiskunta makaa Matrix-podeissa letkuihin kiinnitettynä ikuisesti onnellisena. Varmasti moni AI-maxi uskookin niin, että ihmisen korkein potentiaali on hyödynnettävissä parhaiten tekoälyn jatkeena, mutta sillekin aatteelle on vastavoima joka ei usko niin, vaan haluaa mielummin kulkea toiseen suuntaan.

Vaikka ihmisen on tunnetusti hyvin vaikea ymmärtää exponentiaalista kasvua, se ei tarkoita, että exponentiaalinen kasvu jatkuu loputtomiin. Esimerkiksi, mikäli bakteerit jatkaisivat normaalia lisääntymistään exponentiaalisella käyrällä, eikä niillä olisi luontaista vastasvoimaa, ne peittäisivät hetkessä koko maapallon n. metrin bakteerimassa kerrokseen.

Itse näkisin bitcoinin kasvavan tulevaisuudessa globaaliksi store of value -verkostoksi ja digitaaliseksi arvon settlementti-kerrokseksi kaikessa taloudellisessa toiminnassa. En osaa antaa tarkkoja ennusteita niin kuin ei kukaan mukaan, mutta kullan markkina-arvon saavuttaminen on ensimmäinen virstanpylväs tällä matkalla. Toki kannattaa muistaa, että mikäli bitcoin korvaa kullan roolia arvon säilyttäjänä, niin osa kultaan sijoitetuista varoista siirtyy bitcoiniin jolloin kullan markkina-arvo laskee ja bitcoinin nousee. Bitcoin voi siis ylittää kullan markkina-arvon ennen kuin bitcoinin market cap on nykyisen kullan market capin tasolla. Kuten aiemmin sanoin, bitcoinin päälle tulee myös rakentumaan uudenlaista taloudellista ja yhteiskunnallista aktiviteettia, joka nostaa sen markkinakokoa, eikä sitä pysty luontevasti vertailemaan mihinkään. Aivan kuten internetiä ei pysty luontevasti vertailemaan sanomalehtiin tai broadcast tv:n.

Mitä tulee taas fixed income -markkinoihin, niin näen Ethereumilla huomattavasti enemmän mahdollisuuksia varastaa tästä kymmenien biljoonien markkinasta siivuja itselleen. Proof of stake -konsensusmalliin siirtymisen jälkeen Ethereumilla on selkeä kassavirta, jonka se maksaa siihen sijoittaneille. Samoin kuin bitcoinin markkinakoon kasvaessa, myös Ethereumin tapauksessa sen markkinahinnan vaihtelu vähenee ja siitä tulee turvallisempi sijoituskohde isommille insitituutioille, jotka aiemmin hakivat tasaista kassavirtaa fixed income -markkinoilta.

Oletko eri mieltä tai samaa mieltä? Jaa ajatuksesi Defi Suomen Telegram-kanavalla: https://t.me/defisuomi